Työterveyspsykologi Katja Kuusisto kertoo, miten omaan hyvinvointiin pystyy panostamaan epäsäännöllisessäkin työssä.
Puhelimet kilkattavat, asuntonäytöt kasautuvat viikonloppuihin ja autossa istumista kertyy tuntitolkulla. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen saattaa tuntua huomisen murheelta, kun asiakkaat odottavat vastauksia visaisiin kysymyksiinsä.
Välittäjän arki ei mahdu viidestä yhdeksään -tyyppisen työn muottiin. Tässä haastattelussa Pihlajalinnan työterveyspsykologi Katja Kuusisto kertoo, miten hoppuisenkin arjen keskeltä voi löytää palautumisen hetkiä.
Välittäjän oma tapa palautua
Tavanomaisessa työssä ihanteelliset arkipäivät koostuvat kolmesta kahdeksan tunnin rupeamasta: kahdeksan tunnin unista, kahdeksantuntisesta työpäivästä ja kahdeksasta vapaa-ajan tunnista. Viiden työpäivän jälkeen koittavat kahden päivät vapaat.
Monen välitysalalla työskentelevän on mahdotonta viipaloida työtä ja vapaa-aikaa tällaisiin kahdeksan tunnin paloihin tai edes viidelle päivälle. Katja Kuusisto lohduttaa, että epäsäännöllistä työtä tekevät voivat hyvillä mielin koota omat kahdeksantuntisensa pienemmistä osista.
– Olennaista on, ettei palautumista jätä vain loma-ajoille tai hiljaisiin sesonkeihin, hän sanoo.
Miten palautuminen sitten onnistuu lyhyissä pätkissä? Kuusisto vinkkaa sovittamaan päiviin hetkiä, joina ajatukset saa irrotettua työasioista.
– Esimerkiksi taiteen harrastaminen, liikunta tai hetki ystävien tai perheen parissa auttavat palautumaan työstä, hän sanoo. Kuusisto painottaa, että palauttavat hetket voivat yhtä lailla olla pieniä mikrotaukoja, joiden aikana tuijottelee ikkunasta ulos, tekee muutaman venytyksen tai vaikka hörppii teetä.
– Jokainen voi löytää arjestaan itselleen sopivat tavat virkistyä.
Hyvinvoinnin rakennuspalikat
Kuusisto kertoo hyvinvoinnin rakentuvan monesta osasesta: hyvästä unesta, ravitsevasta ruoasta, liikunnasta ja palautumisen hetkistä. Mitään niistä ei kannata jättää muita vähemmälle huomiolle.
Toisaalta hän muistuttaa, ettei hyvinvointitekoja pidä alkaa suorittaa hampaat irvessä.
– Elämään kuuluu se, että välillä arki on kiireisempää ja välillä rauhallisempaa.
Pienten tekojen merkitys
Kuusisto on huomannut, että joskus palautumista jarruttavat hyvin arkiset, suorastaan mitättömät tavat. Saattaa tuntua pieneltä jutulta vaikkapa vastata viestiin kesken ruokailun tai vilkaista sähköposteja lomareissulla.
– Siitä kuitenkin menee heti työmoodiin, ja silloin palautuminen katkeaa, hän varoittaa.
Myös tehtävästä toiseen hyppiminen kuluttaa voimavaroja. – Aivot eivät osaa multitaskata, joten kannustan tekemään keskittymistä vaativat tehtävät ensin ja vastailemaan viesteihin vähän myöhemmin.
Kuusisto kehottaa myös mahdollisuuksien mukaan vuorottelemaan vaativien ja helppojen tehtävien välillä.
Osa välittäjistä päivystää langoilla suunnilleen koko valveillaoloaikansa. Kuusisto ravistelee pohtimaan, miksi kenenkään täytyisi pitää yhteyttä asiakkaisiin yötä myöten.
– Ei muissakaan yrityksissä palvella asiakkaita vuorokauden ympäri.
Jos työstä irtautuminen tuntuu hankalalta, hän kehottaa asettumaan asiakkaan housuihin.
– Asunnon ostaminen ja myyminen on asiakkaalle stressaavaa, ja asiakkaallakin on oma hyvinvointinsa, hän sanoo. Hän kehottaakin viestimään asiakkaille, milloin on tavoitettavissa, ja pitämään kiinni sovituista palveluajoista.
– Kellonaikojen asettaminen palvelee paitsi jaksamista myös myyntiprosessia. Se ei siis suinkaan ole huonoa palvelua.
Ensimmäisenä heikkenee elämänlaatu
Kuusisto kannustaa satsaamaan hyvinvointiin vaikka pieninkin teoin silloin, kun olo vielä tuntuu virkeältä. Uupuneena esimerkiksi ravitsevien aterioiden suunnittelu tai lenkille lähteminen ei välttämättä enää onnistu.
Uupuminen hiipii varkain, joten sitä ei monikaan huomaa ajoissa.
– Uupunut saattaa suoriutua töistään ja arjesta, mutta pikkuhiljaa elämänlaatu alkaa kärsiä, Kuusisto sanoo. Varoitusmerkit ovat siis ilmoilla, jos ei jaksa vapaa-ajalla tehdä kivoja asioita.
– Jos ei jaksa pitää yhteyttä ystäviin tai lomalla ei jaksa lomailla, voi pohtia, onko uupunut.
Kuusisto kehottaa tarvittaessa ottamaan matalalla kynnyksellä yhteyttä terveydenhuoltoon.
Kierroslukumittari korkealla, myynti matalalla
Kuusisto luonnehtii välittäjän työtä vuorovaikutustyöksi. Tällaisessa työssä huono uni, stressaantuminen ja heikko syöminen heijastuvat asiakkaalle saakka. Kun työteho laskee ja työn laatu kärsii, ei asiakaspalvelu enää pelaa toivotulla tavalla.
– Omasta hyvinvoinnista huolehtimalla voi parantaa työn laatua ja myyntituloksia, hän vinkkaa.
Esihenkilön rooli on merkittävä
Kuusisto huomauttaa, ettei vastuu jaksamisesta kuulu pelkästään välittäjille.
– Esihenkilöllä on merkittävä rooli siinä, voidaanko työstä jotakin rajata pois, ja millaiseksi kulttuuri muodostuu, hän painottaa.
Esimerkiksi digitaalisia ärsykkeitä voidaan työpaikalla karsia sopimalla yhdessä, millä kanavilla työyhteisön sisäinen viestintä hoidetaan. Turhaa kiireen tuntua puolestaan pystytään hillitsemään linjaamalla, kuinka nopeasti kollegoiden viesteihin pitää reagoida; kaikki työtehtävät, kanavat ja asiat eivät voi olla yhtä tärkeitä ja kiireisiä.
Teksti: Liina Hurri
