Nordean Kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Jussi Pajala kertoo, mitä jokaisen on hyvä ymmärtää asuntolainaan liittyvistä riskeistä.
Nordean Kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Jussi Pajala kertoo, että asuntolainan riskien hallinta lähtee toimivasta järjestelmästä. Kun markkinoilla on yhteiset pelisäännöt ja eri osapuolet noudattavat niitä, ollaan vahvoilla. Suomalaista järjestelmää Pajala luonnehtii erittäin vakaaksi.
– Pankit stressitestaavat asuntolainan hakijoiden maksukyvyn kuuden prosentin korolla, hän kertoo. Se on ensimmäinen ja olennaisin tapa varmistaa, etteivät elämän pienet mutkat tai ailahteleva maailmantilanne horjauta asuntovelallisen maksukykyä.
Elämän mutkat ja pomput
Pajala kuvailee suomalaisia hyvin tunnollisiksi lainanmaksajiksi. Joskus elämä voi kuitenkin yllättää, työtilanne muuttua tai terveys pettää. Voi käydä niin, että oma talous romahtaa jopa hyvästä puskurista huolimatta.
– Jos näin käy, kannattaa ehdottomasti ottaa yhteyttä pankkiin mieluummin ennemmin kuin myöhemmin. Näin voidaan yhdessä etsiä ratkaisuja tilanteeseen. Parhaimmillaan aikaisin reagoimalla on mahdollista välttää jopa kodin pakkomyynti.
Pajala kertoo, että lainanlyhennyksiin on mahdollista saada joustoa yllättävän helposti ja pitkäksi aikaa – parhaimmillaan vain parilla klikkauksella mobiilipankissa. Hän kehottaakin omistusasujia käyttämään joustoja rohkeasti ja ajoissa, jos tarvetta ilmenee.
Korkojen heilahtelut
Toiseksi asuntolainaan liittyväksi riskiksi hän nostaa korot. Valtaosa suomalaisista on sitonut asuntolainansa euriboriin, mikä tarkoittaa, että koron määrä vaihtelee euriborin vaihdellessa. Ottaen huomioon suomalaisten tunnollisen perusluonteen Pajala pitää yllättävänä, että vain harva ottaa asuntolainalleen korkosuojauksen.
– Korkojen nousulta voi suojautua valitsemalla asuntolainalleen euriborin sijaan kiinteän koron tai ottamalla korkosuojan, Pajala vinkkaa.
Vakuusarvon notkahtelut
Tavallisimmin asuntolainan vakuutena toimii asunto itse, ja heikossa markkinatilanteessa asunnon arvo voi laskea tuntuvastikin.
Pajala huomauttaa, että vaikka viime vuosina monen asunnon arvo on laskenut, suurempaan asuntoon vaihtaminen on hyödyttänyt useita.
– Vaihdossa väliraha ratkaisee, hän kiteyttää.
Varallisuuden yksipuolisuus
Yhdeksi asuntolainaan liittyväksi riskiksi Pajala mainitsee suomalaisten tavan säästää seiniin.
– Moni tavoittelee velattomuutta, siis maksaa lainaa mahdollisimman nopeasti pois. Kun asunnon arvo sitten laskee, laskee koko varallisuuden arvo kerralla.
Ilahtuneena hän on pannut merkille, että viime vuosina suomalaiset ovat ryhtyneet kasvattamaan varallisuuttaan monipuolisemmin.
– Kesäkuussa voimaan tullut lakiuudistus mahdollistaa aiempaa pidemmät laina-ajat. Sen ansiosta useammat ovat voineet alkaa laittaa rahaa muuhunkin kuin asuntolainan lyhentämiseen, hän iloitsee.
Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutos vaikuttaa jo asuntolainan riskeihinkin.
– Meillä on Suomessa neljän sijaan enää kaksi vuodenaikaa. Asuntojen rakentamisessa kuin myöskään kaupunkisuunnittelussa ei ole otettu huomioon sitä, että koko ajan sataa, Pajala sanoo. Nyt tulvii muuallakin kuin Pohjanmaalla.
Hän kertoo, että asunnon suojaaminen sään ääri-ilmiöiltä saattaa nousta esiin asuntolainaa hakiessa.
– Asuntolainan saamisen ehtona on kotivakuutus. Se kannattaa ottaa mahdollisimman laajana, jotta se tuo turvaa sekä pankille että asuntolainan ottajalle.
Riskit ovat hallittavissa
Jussi Pajala huomauttaa, että vaikka asuntolainaan liittyy riskejä, kaikki hänen tässä haastattelussa esiin nostamansa riskit ovat hallittavissa.
– Olennaista onkin tiedostaa riskit, ymmärtää skenaariot ja tehdä tietoinen päätös joko reagoida tai olla reagoimatta niihin, hän kiteyttää.
Teksti: Liina Hurri
